Osa 4 - Thymus Vulgaris

27.04.2014 17:40

 

Intiaanikesä, jäätelökesä, mitä näitä nyt on. Kelit sen kuin paranevat mutta tästä tulee historiallisesti poikkeuksellinen lempivuodenaikani. Koska vietän sen joka tapauksessa pääosin neljän seinän sisällä, lykkäsin kesälomani suosiolla syyskuulle.

Jos olisin kesälomat halunnut rangaistuksen aikana viettää, olisi se tarkoittanut poikkeusjärjestelyjä. Kymmenen tuntia on minimimäärä viikossa työhön rinnastettavaan, pakolliseen toimintaan. Näin ollen olisin joutunut hakemaan kesätöitä lomani ajaksi. Ajatuskin kesätöistä kesälomalla maistui niin karvaalta, että hautasin ajatuksen alkutekijöihinsä.

Kymmenen tunnin pakollinen toiminta perustuu siihen, että jotain täytyy tehdä, osallistua.

Tämän rangaistusmuodon yksi päämääristä on edesauttaa sopeutumista ja tuupata suorittavaa tahoa lähemmäs yhteiskuntaa osallistumalla sen toimintoihin sen sijaan, että jäisi ulkopuoliseksi.

Kun on 16-kesäisestä tehnyt tauotta töitä, tuntuu ajatus pakkotöistä kesälomalla ”osallistumisen” verukkeella luonnollisesti vieraalta. Minä olen kesälomani ansainnut enkä anna valtion anastaa sitä.

Kesä 2014 jääköön mieleeni sorron aikana. Syyskuussa pakkaan kamat, hyppään autoon, ja lähden Norjaan tuhlaamaan kesälomarahani. 

Sillä ei ole mihinkään minkäänlaista vaikutusta, mutta se tuntuu hyvältä.

 

Pääsiäisen pyhät olivat tappavan tylsät. Vapaa-aikaa oli sellaiset pari tuntia päivässä ja loppuaika menikin kotosalla. Onneksi valvontapartio piti minulle seuraa, kolmeen kertaan kun kävivät puhalluttamassa. ”Jätkällä on kova itsekuri.”, oli kommentti kun paukkasivat paikalle kesken saunomisen. Kylässä oli hyviä ystäviäni jotka eivät juuri kuppiin sylje. Heidän kunnostaan olisi tietysti voinut päätellä, että tuossa seurassa ei yksinkertaisesti voi viihtyä nauttimatta itsekin muutamaa.

Jotta saisin vertailupohjaa vankilalle, taidan rangaistuksen viimeisten parin viikon aikana riipaista itsekin oikein kunnolla. Näin ollen voin ensinnäkin testata kuinka monta kertaa pitää kärähtää, että joutuu linnaan asti ja valvontarangaistus keskeytetään. Toisaalta saan näkökulmaa siihen, olisiko vankila sittenkin ollut helpompi ratkaisu. Tuskin olisi. Se vain tuntuu väkisinkin siltä aika ajoin.

Lapsellinen suunnitelmani jääköön toistaiseksi uhon asteelle.

 

Arvasin, etten huomioinut suunnitelmassani riittävästi asioita ja että se kostautuisi vielä. Näin jälkeen päin ajateltuna olisi pitänyt listata vapaa-ajan paikkoihin hyvinkin kattavasti kaikki pääkaupunkiseudulla sijaitsevat vapaa-ajan viettoon soveltuvat paikat liikuntahalleista ja urheilupuistoista aina Linnanmäkeen ja Suomenlinnaan. Puolustuksekseni totean, että on täysin mahdotonta etukäteen ottaa kaikkia asioita huomioon. Vuodenajatkin ehtivät rangaistuksen aikana vaihtumaan ja sitä myötä harrastuksetkin.

Olen jo törmännyt arkeani hankaloittaviin tai vapaa-aikaani köyhdyttäviin seikkoihin ensimmäisen kuukauden aikana.

Koska arkeni ilot muodostuvat tätä nykyä pienistä asioista, halusin ostaa takapihalleni sellaisen mukavan pikku yrttipenkin. Niitä ei saanut hypermarketista. Listallani ei ollut Plantagenia tai muuta vastaavaa, joten päätin rikkoa lakia. Piipahdin puutarhaliikkeessä uimasta tullessa. Olo oli kuin lapsena omenavarkaissa. Vilkuilin liikkeessä vainoharhaisesti ympärilleni ja kotiin tullessani purin vaivihkaa tavarat autostani pälyillen samalla hermostuneesti olkani yli.

Rikoksen siemenkin itää jo. Kutsun sitä timjamiksi, eikä sen symbolista arvoa sovi vähätellä.

Joskus täytyy hieman uhmata järjestelmää saadakseen aikaan jotain uutta ja freesiä.

 

Hyvä ystäväni ehdotti yhteistä laatuaikaa sulkapallon merkeissä. Innostuin heti ajatuksesta herättää vanha rakas harrastus henkiin ja esitinkin valvontatapaamisessa sitä viikko-ohjelmaani. ”Taitaa mennä pihasulkiksen puolelle sulla.” Aivan, en ollut ymmärtänyt lisätä listaan ainuttakaan urheiluhallia josta löytyisi sulkapallokenttä. Kysyin, voisiko valvoja lisätä listaan muutaman paikan, jotka ovat tulleet mieleeni rangaistuksen edetessä, mukaanlukien tämän sulkapallohallin. Hän sai taannoin sinne kuitenkin hyvinkin näppärästi parissa minuutissa lisättyä erään läheiseni kesäasunnon osoitteen, joten olen todistanut vierestä kuinka helposti se käy.

”Se oli perusteltua, koska kyseessä oli lähiomainen.”

Nämä muut toiveet olivat täysin ylimääräistä humpuukia.

Saan syyttää takaiskusta itseäni, annettiinhan minulle mahdollisuus listata paikat hyvissä ajoin ennen rangaistuksen alkua.

 

 

Kun pantani asennettiin 25.3.2014, oli operaatiota suorittamassa kaksi tukipartion edustajaa. Pihdeillä pannan nilkkaani kiinni puristanut henkilö sattui vieläpä olemaan vastakkaisen sukupuolen edustaja. Se kiteytti rangaistuksen järjettömyyden. Se kiteytti tasa-arvo-ongelman.

Kieltäydyin pakkotyöstä ja minua rangaistaan siitä sukupuoleni ja vakaumukseni vuoksi.

Hän on eriarvoisessa asemassa. Hän on valvomassa sitä, että oikeus tapahtuu ja rangaistus tulee suoritetuksi. Näin ollen hän ainakin näennäisesti hyväksyy sen tosiasian, että maanpuolustuksen vastuu painaa minun harteitani, ei hänen. Kuitenkin valtio pitää häntä yhtä pystyvänä kantamaan saman vastuun antamalla hänelle vapaaehtoisen mahdollisuuden osallistua. Ristiriita on ilmeinen.

 

Kärjistettyä, myönnettäköön. Hän teki työtänsä, siinä se. Eikä häntä voi vallitsevasta tilanteesta millään muotoa syyttää.

Silti logiikka karkaa kauas.

 

Nykyisellä järjestelmällä hyväksymme sukupuoliroolit. Hyväksymme sukupuolien välisen eriarvoisuuden. On tekopyhää käydä keskustelua tasa-arvosta ja jättää asevelvollisuus keskustelun ulkopuolelle. Eettisten kysymysten lisäksi on kyse vain miehiin kohdistetusta pakkotyöstä.

 

Miehet kärsivät kollektiivista rangaistusta, kävivät sitten armeijan tai kieltäytyivät siitä.

Koki asevelvollisuuden rangaistuksenomaisena tai ei, oli sitten puolesta tai vastaan, ei järjestelmän epäkohtia voi sivuuttaa.

 

Hyvää Kansallista veteraanipäivää, niin miehille kuin naisillekin!

 

 

Aihe: Osa 4 - Thymus Vulgaris

Pvm: 12.06.2014

kirjoittanut: VoeVoe

Aihe: VoeVoe

Taidettiin kieltää sulta raukalta kokonaan tämän blogin pitäminen kun et oo vähään aikaan mitään kirjotellu. :D

Pvm: 25.05.2014

kirjoittanut: Toveri Joensuusta

Aihe: Karjalassa rennompi meininki

"annettiinhan minulle mahdollisuus listata paikat hyvissä ajoin ennen rangaistuksen alkua."

Täällä Pohjois-Karjalassa ollaan vissiin lepsumpia noiden paikkojen suhteen. Minulla luvalliseksi liikkumisalueeksi on määritelty Joensuun kantakaupunki (mikä on aika laaja alue) eikä mitään osoitteita tarvinnut alkaa luetella.

Pvm: 13.05.2014

kirjoittanut: Jäin koukkuun

Aihe: Lisää tekstejä tulemaan !

Hyviä pointteja ja mainiota tarinankerrontaa ! Odotan jatkoa ! :)

Pvm: 12.05.2014

kirjoittanut: Res. kers.

Aihe: Tsemppiä sulle

Tosi mielenkiintosta seurattavaa. Olet myös erittäin lahjakas kirjoittaja.
Saisit postailla vähän useamminkin ja vaikka vähän kuviakin arjesta niin olis vielä mukavempaa seurailla!
Tsemppiä!
T. Itse jo kotiutunut valtion päiväkodista

Pvm: 12.05.2014

kirjoittanut: Veli-Pekka

Aihe: Tärkeää tekstiä

Vihdoinkin jollakulla oli kanttia perustaa blogi tästä aiheesta! Antaa todella hyvää materiaalia tämän monimutkaisen asian pohdintaan - käytännön kokemusta valinnasta, jota moni mies varmasti nykyään pohtii. Itse valitsin sivarin, lähinnä käytännön syistä, mutta monasti on tullut mietittyä olisiko panta ollut sittenkin lähempänä omaa näkemystä. Oletko harkinnut julkaista kokemuksesi pohjalta jonkinlaista totaalin to do-listaa, jotta tulevat mielipidevangit osaisivat ottaa kaiken paikkosidonnaisuuden ja partioiden kanssa työskentelyn huomioon?

Ja niin muuten, selvisikö se virheellinen vankeuspäivien laskenta lopulta?

Pvm: 09.05.2014

kirjoittanut: Terhi

Aihe: TSEMPPIÄ!!

KIITOS JA PALJON VOIMIA SULLE! Pysy vahvana! :)
Uskomatonta että Suomessa 2014 on olemassa vielä jotain niin järjetöntä ja eriarvoistavaa kuin miesten asevelvollisuus. Aivan käsittämätöntä! Onneksi on olemassa kaltaisiasi ihmisiä jotka uskaltavat tuoda asian esille! Itselläni kävi geenilotossa tuuri ja synnyin naiseksi niin ei tämmöistä laillista, järjetöntä kyykytystä ole tarvinnu kohdata. Tsemppiä muillekkin jotka satuitte miespuolisiksi syntymään, toivottavasti saadaan jotain järkeä tähänkin vielä!! Eihän näin järjettömän epätasa-arvoisessa maassa voi kuvitella että voisi lapsiaan kasvattaa..

Pvm: 30.01.2015

kirjoittanut: Jorgos

Aihe: Vast:TSEMPPIÄ!!

Eipä siinä sitten muuta kuin ulkomaille lapsia kasvattelemaan...

Pvm: 09.05.2014

kirjoittanut: A

Aihe: ..

Tois sun touhushan on täyttä lomaa inttiin verrattuna. Saatanan kermaperse hippi maailmanparantaja. Helppohan se on tasa-arvolla perustella omaa raukkamaisuuttaan kun ei ole edes sen vertaa miestä että intin voisi käydä.

Pvm: 08.05.2014

kirjoittanut: jääkäri

Aihe: Haitko vapautusta?

Kaipaisin perusteita sille, mikset keplotellut itsellesi vapautusta armeijasta? Oliko edes harkinnassa tai yrititkö? Itse kävin armeijani viime vuosituhannen puolella, ennen internettiä Elisabeth Rehnin ollessa puollustusministeri. Ei ollut tieto niin helposti löydettävissä miten vapautuksen saa, ja mitä vankeusrangaistus käytännössä tarkoittaa. Jos nyt pitäisi velvollisuus suorittaa olisi vaihtoehdot tasa-arvosyistä panta tai vapautuksen hankkiminen.

Veikkaan että homma muuttuu tasa-arvoiseksi siinä vaiheessa, kun joku nuorison idoli ottaa pannan jalkaansa. Armeijalta olisi fiksu veto antaa vähin äänin vapautus kaikille, jotka ovat rangaistukseen valmiita. Vapautuksen saaneet kun eivät järjestelmää liiemmin kritisoi.

Pvm: 08.05.2014

kirjoittanut: Pannassa

Aihe: Vast:Haitko vapautusta?

Vapautus ei olisi mielestäni ollut teko, joka olisi kritisoinut järjestelmän epätasa-arvoisuutta. Toki se olisi ollut helpompi ratkaisu, eikä selvästikään olisi pahoittanut niin monen ihmisen mieltä tai saanut pintaan niinkin agressiivisia ajatuksia joita olen saanut kohdata.
Keskustelua on ainakin herännyt, mikä on tietysti hyvä asia niin kauan kun sitä käydään asiallisesti.
Kiitos kommenteistasi!

1 | 2 >>

Uusi kommentti